maanantai 25. lokakuuta 2010

Tanssia jos jonkinlaista

Tanssittu on. Paljon. Lauantaina olin ensin edistyneiden baletissa 2 tuntia ja illalla jorailin varmaan 5 tuntia tanssilattialla eräissä juhlissa - boogeilin sellaisella meiningillä, että sukkahousujen pohjat kuluivat puhki, kun tanssin loppuillasta ilman korkkareita. Juu ja heitin kärrynpyöriä. Pari siltakaatoakin tuli tehtyä. Hyvä meininki pirkolla, ja sunnuntaina sit tunsi kyllä jotain tehneensä :)

Sunnuntai-iltana mun piti mennä lyrical jazz-tunnille, mutta vasta aamukahdeksalta himaan könynneenä katsoin parhaaksi jättää tunnin väliin ja keskittyä sohvan pohjalla lojumiseen ja Dancen katsomiseen...

Nyt Dancea voi oikeasti jo sanoa ihan hyvätasoiseksi, kun mukana on enää 8 tanssijaa. Esitykset ovat parantuneet ja tuomaristokin on jättänyt pahimmat siloittelut pois, antaen palautetta melko pätevästi. Jopa Marco :) En voi itselleni mitään, kun olen niin kriittinen tanssin katsoja (forgive me), mutta kuten sanottua, arvostelu on mulle osa tanssinautintoa :) Tällä hetkellä suurin epäkohta Dancen tuomaroinnissa on mielestäni se, ettei koreografeja juurikaan uskalleta arvostella. Jotain pientä yritetään naamioida tanssijoille annettavaan kritiikin sekaan, esim. "niin kun teillä oli niin paljon askelia ja liian vähän liikettä" - onko tää niin kuin tanssijoiden vika, häh?! Jos koreografeille annetaan hyvää palautetta, niin vastavuoroisesti pitää antaa myös huonoa. Paraskaan tanssija ei voi pelastaa huonoa koreografiaa.

Dancen suosikeista...kuten niin monella muullakin, niin mun suosikki Dancessa on Markku. Markku ei ole teknisesti paras tanssija, ja jää esim. pirueteissa ja hypyissä selvästi Samille. Sen sijaan Markusta näkee, mitä ilmaisu tekee tanssijalle - Markun ilmaisu on jotain aivan mieletöntä, kisan paras. Sen ilmaisuvoiman edessä mä olen ihan myyty :) Välillä melkein unohdan jopa arvostella ;)

Markun koetanssibiisinä oli Mikan "Happy Ending", jonka olen ristinyt uudelleen Markku-biisiksi :) Aivan mahtava, kuuntelen sitä nykyään joka päivä. Tän biisin myötä ihanaa viikon alkua ihmiset, nauttikaa ja tanssikaa täysillä :)!


tiistai 19. lokakuuta 2010

Ihana tanssiviikonloppu takana

ja uusi tanssiviikko edessä, jeiiii. Viime viikolla tanssin lyrical jazzia tosi paljon, 4 päivänä...Se vaan on niin ihanaa. Annan tunnilla ehditään tehdä lämppää&tekniikkaakin tosi hyvin, StepUp:in tunneilla ei niinkään, mikä on kyllä harmi. Joka tapauksessa lyricalia tanssiessa sitä vaan ajautuu pois kaikesta turhasta ja miettii vaan sitä koreografiaa, tunnetta ja liikettä. Tanssin iloa parhaimmillaan siis :)!

Annan tunnilla tehtiin koreografiaa Jenkkien SYTYCD -tähden Mollee Grayn opein: "No steps!" Haastavaa niin koreografille kuin tanssijoillekin, kun aidosti mennään liikkeestä liikkeeseen ilman yksinkertaistavia väliaskeleita. Mutta lopputulos on tällaisessa "no steps" työskentelyssä huikeasti dynaamisempi ja mielenkiintoisempi kuin askelilla "helpotetussa" versiossa.

Olen kokeillut Footlightin jazz-tunteja, mutta nää tunnit ei vaan sovi mulle. Edetään aivan liian hitaasti ja koreografiat ovat täynnä askelia. Mielenkiintoisen liikkeen osuus jää minimaaliseksi, kun puolet koreografiasta on pelkkää siirtymistä. No, onneksi Suomessakin on sentään vaihtoehtoja, vaikkakin koko ajan on ikävä New Yorkin tanssitunteja; sitä huikeaa tasoa ja tarjontaa. Pian takaisin...

Tänään jazzailut jää väliin, sen sijaan balettia ja repertuaaria. Toivottavasti vaan mun polvi kestäis, se on vähän vihoitellut viikonloppuna :/

BTW, Mollee Gray on pitänyt ns. Pro Work Shoppeja DCA:lla, ja suosittelen lämpimästi! Muutenkin DCA:n sivuja kannattaa kurkkia aika ajoin, Pro Work Shoppeja tulevat pitämään mm. Russell Adamson, TOKYO...Kaikki osaavat tanssijat sinne :)! TASO ON KOVA (and that's what we want ;D).

torstai 14. lokakuuta 2010

Joutsenlampi à la Greve - CHECK

Kävin eilen vihdoin katsomassa Greven version klassikkobaletista Joutsenlampi, ja odotukset ennen esitystä olivat sekalaiset...Ensinnäkin, pääosan esittäjät olivat vierailevia tanssijoita, joista en tiennyt etukäteen mitään ja toiseksi, olen kuullut hyvin ristiriitaisia arvioita baletin jo nähneiltä.

Pienenä infona: Olen superkriittinen tanssin katsoja. Osa esityksen hupia on arvostelu ja virheiden metsästys, mikä kuulostanee oudolta (ja onkin sitä), mutta no can do. Olennainen osa tanssin katsomisessa mun tapauksessa :) Osaan toki nauttiakin esityksestä ja iloitsen vilpittömästi tanssijan puolesta, jos tanssija tanssii esim. vaikean variaation teknisesti puhtaasti ja vaivattomasti. Mielestäni kriittinen tanssin katsominen ja esityksestä nauttiminen eivät sulje toisiaan pois, sillä nehän kulkevat käsi kädessä - mitä "puhtaampi" esitys, sitä vaivattomampaa on esityksestä nauttiminen.

Joutsenlampi jäi itselläni plussan puolelle, alla pieniä huomioita:

Plussaa:
  • Hyvin yhdenaikaiset ja yhdennäköiset kuorokohtaukset, erityisesti joutsenet
  • Odette/Odilen roolin tanssineen Nikola Márován ilmaisuvoima ja puhdas liikekieli.
  • Rothbartin roolin tanssineen Wilfried Jacobsin piruetit (HIENOT!) ja mahtava ilmaisu. I love Wilfried!
  • Bennon roolin tanssineen Guilherme Alvesin upeat hypyt (mikä korkeus)
  • Asta Lindholm mm. unkarilaisena prinsessana ja kuoronjohtajana on ihana :)
Miinukset:
  • Nikola Márován fouétte-piruetit (ne 32 kpl) kyllä pyörivät, mutta yäk miten huonolla tekniikalla. Tahra Márován muuten hyvään suoritukseen :(
  • Prinssi Siegfriedin roolin tanssinut Michal Stipa vaikutti siltä, että on nukuttu huonosti parina edeltävänä yönä, sen verran väsyneen näköinen suoritus oli. Hypyistä puuttui räjähtävyys ja piruetitkin huojuivat.
  • Pas De Troisissa tanssineella Johanna Nuutisella oli paska piruettipäivä. Kaikki tuplat epäonnistuivat enemmän tai vähemmän, ja yhden pahemmin mokatun tuplan jälkeen virhe näkyi selkeästi myös kasvoilla.


Niin, noista fouétte-pirueteista, tahdon että pyörivä jalka on kunnolla sivulla á la secondessa vauhdinotossa, eikä mitään konkkoversiota siltä väliltä...

Näin sen olla pitää:



  • Ojentuva jalka > 90 astetta - CHECK.
  •  Ojentuva jalka kunnolla á la secondessa viime hetkeen asti - CHECK
  • Tekniikka pysyy viimeiseen piruettiin asti - CHECK
  • Piruetit eivät vaella ympäri lavaa -  CHECK
No niin. tulipa taas avauduttua :)


tiistai 12. lokakuuta 2010

Terveenä taas!

Ihanaa olla taas terveiden kirjoissa, kun lähes koko edeltävä 1 viikko meni kummallisen tulehduksen ja sitä myöten treenikiellon vallassa...

Toissa lauantain edistyneiden baletti oli ehkä yksi mun tanssihistorian mustimpia tunteja, mitään en muistanut, mitään en jaksanut - syy tosiaan selvisi samana päivänä, kun mulle tosiaan kohosi korkea kuume ja siitä sairastelinkin melkein viikon. Oli aika lailla eri fiilis olla lauantain tunnilla viime lauantaina TERVEENÄ, koska se taas oli yks syksyn parhaimpia tunteja. Kaikki oli helppoa, piruetit pyörivät, hypyt lensivät ja fiilis oli korkealla. Ei ole päivät veljiä keskenään, onneksi :)!

Viime viikkoina piruetit ovat pyörineet tosi kivasti. Pitäis varmaan koputella puuta, mutta eniwei! Ihanaa pyöriä triploja!

"Sairasloman" jälkeen oon ehtinyt baletin lisäksi myös lyrical-ja contemporary jazz-tunneille. Mieletön fiilis viime viikon contemporaryssa, ihanan haastava sarja, ihana tunne ja tulkinta...Tanssin riemua :)

Tänään aloitettiin repertuaarissa joulunäytöksen variaation treenaus. Vihdoin tehdään Donkkaria, mun lempibalettia, ja olen tietysti enemmän tai vähemmän fiilareissa. Varsinkin kun kyseessä on hyppyvariaatio ja isot hypyt on mun forte! Jihaa!