torstai 14. maaliskuuta 2013

Kevään tanssikatselmusta, vuorossa Eifman Balletin Anna Karenina

Olen tässä kevään aikana ehtinyt käydä katsomassa pari teosta, eli Eifman Balletin Anna Kareninan ja Kansallisoopperan Bella Figuran. Tulossa siis hieman yhteenvetoa näistä, tässä ensimmäisenä käsittelyssä Anna Karenina.

Olin katsomassa Eifman Balletin Red Gisellen pari vuotta sitten, ja pidin tästä kovasti. Siksi odotukset Anna Kareninaa kohtaan olivat myöskin korkealla. Pidin Eifmanin modernista liikekielestä ja principal dancer Nina Zmievets on mielestäni mahtava tanssija - karismaattinen ja atleettinen, ei mikään luurangonlaiha oksa, jonka tuuli uhkaa viedä mennessään, jollaisia monet venäläistanssijat usein ovat. Nina Zmievetsin piti olla nytkin pääsosassa, mutta valitettavasti Nina oli edellisillan näytöksessä satuttanut selkänsä, joten lavalla oli Ninan sijasta Yulia Manjeles. Myös castin miespääsosan esittäjä oli vaihtunnut, eli Oleg Markovia tuurasi Alexei Turko.

Pääosien esittäjien vaihtuminen näkyi epävarmuutena esityksessä, varsinkin ensimmäisellä puoliajalla. Lukuisat vaikeat nostot eivät ole helppoja paljonkaan harjoiteltuna, eivätkä etenkään extempore. Pari kertaa aidosti pelkäsin, että putoaako Yulia alas, sen verran hataran näköistä oli meno. Yulia suoriutui Annan roolista ihan kiitettävästi, mutta mitään suurta tunnetta en oikein aistinut. Ehkä effortti meni nyt siihen, että esityksen vaikeista teknisistä yksityiskohdista suoriudutaan kunnialla. Sinänsä vähän harmi, koska mielestäni Annan roolissa pitäisi intohimon näkyä tulisena viimeiselle penkkiriville asti. Alexein suoritus oli mielestäni Yuliaa huonompi, vaikkei mitään isompia virheitä tehnytkään. Pientä haparointia ja ylimääräisiä askeleita, mutta Alexei Turkon suoritus Karenina oli kuitenkin viihdyttävä, sen verran karismaattinen tanssija kun on.

Kokonaisuutena 1. puoliaika meni miten kuten, ja oli tietysti pieni pettymys, kun odotukset olivat olleet aika korkeat. Liikekieli ja koreografia olivat toki mielenkiintoisia ja erityisesti isot joukkokohtaukset olivat hienoja. 2. puoliaika oli parempi, dramaattisempi ja vähemmän perinteistä balettia sisältävä - siksi tämä onnistui ehkä paremmin. Varsinkin loppukohtaus oli todella hienosti toteutettu.

Pidän Eifmanin tyylistä ja aion jatkossakin käydä katsomassa hänen teoksiaan, mikäli vain tilaisuus sattuu kohdalle. Anna Karenina oli ihan jees, mutta omat odotukseni olivat hieman liian korkealla ja teos ei näihin kyseisenä iltana aivan yltänyt.

Nina Zmievets in Red Giselle by Boris Eifman.
Photo (C) Nikolay Krusser.

Nina Zmievets, Eifman Ballet (teoksessa Red Giselle). Kuva: Nikolay Krusser (C)

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Tanssikuulumisia

Kappas se onkin jo maaliskuu. Lomat on lusittu ja hiihdot tältä vuoldeta melkein hiihdetty, pari reissua olis vielä tiedossa :) Voi siis taas keskittyä tanssahteluun.

Varvas on parantunut sen verran hyvin, että tanssiminen pehmeillä tossuilla ei enää satu, mutta edelleen kovakärkiset tuottavat tuskaa, vaikka varpaan teippaisi hyvin. 10 minuutin Gaynoreilla tanssimisen jälkeen tossu painaa melkoisesti :( Tällä hetkellä ennätys kovakärkiset jalassa on 45 minuuttia, sitten on pakko vaihtaa takaisin pehmeisiin tossuihin. Tosin edistystä tämäkin on, alussa pystyin pitämään Gaynoreita jalassa vain n. 10-15 minuuttia.

Murtuman paranemisen jälkeen eli tämän vuoden tammikuusta lähtien olen treenannut hieman normaalia vähemmän. Olen ensinnäkin yrittänyt antaa kropalle aikaa päästä takaisin aiempaan kuntoon ja samalla yrittää välttää ylilyöntejä, jotka yleensä aina johtavat rasitusvammoihin. Kuitenkaan en ole vammoilta täysin välttynyt. Vammalistaan kuuluu esim. vasemman  takareiden revähtymä, joka on tosin paranemaan päin, mutta vaatii ennen tuntia huolellista lämmittelyä, muuten voi olla satavarma, että grand battementeissa sattuu...Lisäksi mun vasen nilkka on kipeytynyt, nilkan etupuolella on todennäköisesti tulehdus...Nyt siis ollaan tulehduskipulääkekuurilla ja otetaan treeneissä vähän kevyemmin.

En tänä keväänä tee näytöksiä. Pointtitossu on vielä sen verran kivulias jalassa, joten mielestäni ei ole järkeä kiusata itseään kärkityöskentelyllä, varsinkin kun nilkatkin ovat pitkän tauon jälkeen aika heikossa kunnossa kärkitossutreeniä ajatellen. Ensi syksynä sitten taas.